Sijoittamalla parempaan maailmaan

Posted on
Voisivatko sijoittajat edistää kestävää kehitystä?

Varsinkin tällä vuosituhannella aikuistunut sukupolvi, millenniaalit, haluaa kuluttaa ja sijoittaa arvojensa mukaisesti, hyviä vaikutuksia tavoitellen. Pankit ja rahastoyhtiöt tarjoavat ratkaisuksi vaikuttavuussijoittamista, esimerkiksi ilmastoystävälliseen tekniikkaan tai terveydenhuoltoon keskittyviä rahastoja. Sitra on Suomessa tehnyt vaikuttavuusinvestointia tutuksi institutionaalisille sijoittajille. Ensimmäiset ”tulosperusteiset rahoitussopimukset” (Social Impact Bonds, SIB) ja ympäristöpainotteiset vihreät velkakirjat (Green bonds) ovat jo markkinoilla.

Vaikuttavuussijoittaminen on Suomessa kuitenkin vasta aluillaan. Lännen rahoitusmarkkinoilla se on vakiintunut, kasvava ilmiö. Esimerkiksi maailman suurin varainhoitaja Black-Rock, ja investointipankki Goldman Sachs tekevät vaikuttavuussijoituksia. Alan kansainvälisen verkoston (Global Impact Investment Network, GIIN) jäsenet hallinnoivat vuonna 2018 noin 230 miljardin dollarin sijoituksia. Se on yli neljä kertaa Suomen valtion budjetti. Summa kaksinkertaistui edellisestä vuodesta.

Suuressa maailmassa myös menettelytavat ovat kehittyneempiä. Rahoituksen vaikutuksia arvioidaan etukäteen ja niistä raportoidaan jälkeenpäin. Rahastoyhtiön tuotto saatetaan sitoa vaikutusten saavuttamiseen. Innokkaalle vaikuttavuussijoittajalle tärkeät kysymykset ovat kuitenkin Wall Streetilläkin vielä auki. Mitä vaikutukset ovat, ja miten niitä mitataan? Voiko sijoituksia ja sijoittajia verrata toisiinsa?

Vaikuttavuus on enemmän kuin vastuullisuus

Kaikki liiketoiminta tuottaa vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön. Ne voivat olla vahingollisia,

kuten saastuminen ja ihmisoikeuksien polkeminen, tai hyödyllisiä, kuten työpaikat ja parantuneet liikenneyhteydet. Sijoitus on vastuullinen, jos siitä ei aiheudu harmia ympäristölle tai yhteiskunnalle.

Vaikuttavuussijoittaminen on vastuullisen sijoittamisen laji, mutta menee pidemmälle. Siinä hyvien vaikutusten aikaansaaminen on sijoittajan strateginen tavoite. Vaikutuksia seurataan siinä missä muitakin rahoituksen keskeisiä tunnuslukuja. Sijoitukselta odotetaan sekä tuottoa että vaikuttavuutta.

Mutta mikä on vaikutus? Työpaikkoja naisille, äänivaltaa yhtiön työntekijöille vai kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamista? Ehkä yksinkertaisin vastaus on tulosperusteisissa rahoitussopimuksissa. Niissä sijoittajat rahoittavat toteuttajayritystä sovitun palvelun tai projektin tuottamiseksi. Jos projektin tavoite – esimerkiksi nuorten työllistyminen – toteutuu, julkinen valta maksaa sijoittajille suhteessa säästyneisiin julkisiin työllistämismenoihin. Seurattavia vaikutuksia on usein verraten vähän.

Laajempaan vaikuttavuuteen tähtäävät rahoittajat voivat listata jopa satoja osin sijoituskohteen

mukaan valittavia vaikutuksia ja niiden indikaattoreita. Nämä sidotaan usein YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals, SDG). Niitä on kuitenkin 17, ja niihin liitettyjä indikaattoreita on yli 160. Haasteena on paikallistaa vaikutukset, joita juuri rahoitetulla toiminnalla voidaan tuottaa.

Vaikutukset pitäisi arvioida, mieluiten jopa mitata. Siihen taloustieteilijät ovat jo kauan sitten kehittäneet rahamitallistavia kustannus–hyöty-laskentamalleja. Ne ovat kuitenkin raskaita ja kalliita toteuttaa. Kaikki vaikuttavuussijoittamisesta kiinnostuneet eivät myöskään halua arvoilleen rahallista hintaa.

Esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöt, tuotettu energia tai maksetut verot ovat ainakin periaatteessa mitattavissa. Useat vaikutuksiksi mielletyt ilmiöt ovat kuitenkin laadullisia. Mistä tiedän, edistääkö sijoitukseni ihmisoikeuksien toteutumista?

Vaikka rahoittaja haluaisi tietää vaikutuksensa ympäröivään yhteiskuntaan, voi tarvittavan tiedon hankkiminen olla vaivalloista. Esimerkiksi lainarahoittajan oikeus saada seurantatietoa useimmiten loppuu, kun laina on maksettu. Rahoitetulla yrityksellä ei silloin välttämättä ole velvoitetta raportoida tekemisistään.

Vaikuttavuussijoittamista on moneen lähtöön

Kuten rahoituksessa yleisesti, myös vaikuttamissijoittamisessa erilaisia rahoitusvälineitä ja menetelmiä on paljon. Osa on vain ammattilaisille ja institutionaalisille sijoittajille, mutta osa on myös piensijoittajien ulottuvissa. Valittu tuote vaikuttaa paljon. Vaikutuksia on yksinkertaisin seurata, kun kysymyksessä on suoraan yhteen yritykseen yhdellä välineellä kohdistuva rahoitus – tosin seuranta ei ole silloinkaan helppoa. Jos tarjolla on rahasto, joka sijoittaa kymmeniin yrityksiin mahdollisesti eri toimialoilla tai eri maissa eri suuruisilla osuuksilla ja erilaista riskiä eri tapauksissa kantaen, on paljon vaikeampaa tietää, mitä omalla rahoituksella on saanut aikaan. Olisivatko vaikutukset syntyneet ilman kyseistä lainaa tai pääomasijoitusta? Mikä on juuri tämän sijoituksen ansiota?

Suurin osa kuluttajille brändätyistä rahastoista sijoittaa teollisuusmaiden julkisesti listattuihin yrityksiin. Niistä on helppo saada tietoa jo pörssien asettamien tiedonjulkistamisvaatimusten vuoksi. Se antaa sijoituspalvelun tarjoajalle myös mahdollisuuden sofistikoituneiden arviointivälineiden käyttöön. Kaupan on big dataa ja tekoälyä hyödyntävää sekä robottien ohjaamaa vaikuttavuussijoittamista. Netissä on palveluja, jotka lupaavat liiketoiminnan täyden vaikuttavuusanalyysin 2–3 tunnissa.

Listaamattomiin yrityksiin tehtävissä pääomasijoituksissa on vaikutusten varmistaminen jo hankalampaa. Yrityksiä koskeva tieto ei pääomasijoittamisessa tavallisesti ole julkista tai määrämuotoista. Toisaalta pääomasijoittajien osuus yrityksen rahoituksesta on usein merkittävä ja he ovat mukana sen hallinnossa, joten heillä on hyvät mahdollisuudet ohjata yritystä ja varmistaa vaikutusten toteutuminen. Oman uskottavuutensa takia pääomasijoittajan n tärkeä kertoa julkisuuteen, miten vaikuttavuutta arvioidaan. Huterat väitteet hienoista vaikutuksista voivat olla viestinnällinen itsemurha.

Vaativinta vaikuttavuusinvestoiminen on köyhimmissä maissa, joissa sitä tarvitaan eniten. Yhteiskuntien kehittymättömyyden takia yritystoiminnalla voi olla vahvoja kielteisiä tai myönteisiä vaikutuksia, joten sijoittaja voi sekä aiheuttaa katastrofeja että todella luoda hyvinvointia. Yritysten tiedonjulkistamista ja vastuuta koskeva lainsäädäntö on tällaisissa maissa usein vaillinaista tai sitä ei toteuteta, jolloin tieto on käytävä hakemassa paikan päältä. Miten rahoitettu jäte-energiahanke vaikutti paikallisiin roskankerääjiin? Saivatko kuluttajat uusia, parempia tai halvempia palveluja? Poljettiinko läheisen kyläyhteisön oikeuksia? Arviota ei voi johtaa tutkimuksista, laskea tekoälyn avulla tai aggregoida internetistä saatavasta tiedosta. Vaikuttavuuden arviointi käy helposti kalliiksi.

Finnfundin, Ruotsin Swedfundin ja Hollannin FMO:n kaltaiset kehitysrahoituslaitokset ovat usein ainakin osin julkisomisteisia ja hallitustensa kehityspoliittisia instrumentteja, ja siksi niiltä odotetaan laajempia vaikutuksia kuin kaupallisilta toimijoilta.

Vaikuttamissijoittamista yritetään harmonisoida

Vaikuttavuussijoittamisessa on vielä paljon epäselvyyttä ja harmaata aluetta. Ensimmäiseksi pitäisi sopia, mitä vaikutuksia tulisi tarkastella ja miten niitä voitaisiin mitata. Esimerkiksi World Benchmarking Alliance (WBA), jota muun muassa Hollannin, Tanskan ja Britannian hallitukset rahoittavat, kehittää toimialakohtaisia standardeja sille, miten yritykset edistävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Työ on jo käynnissä esimerkiksi ruoan tuotannossa, maataloudessa sekä autoteollisuudessa ilmastovaikutuksien osalta. Jo aiemmin muun muassa vaikuttavuusinvestoijien GIIN-verkosto, kansainväliset kehitysrahoituslaitokset ja -pankit sekä YK:n kehitysohjelma UNDP ovat aloittaneet omat harmonisointihankkeensa. Mukana on myös U2-yhtyeen keulahahmo Bono. Suuren amerikkalaisen TPG-pääomasijoitusyhtiön kelkkaan lähtenyt laulaja kertoi tammikuussa yhteistyön laajenevan vaikuttavuusarvioinnin kehittämiseen uudessa Y Analytics -yhtiössä.

Sijoittajan olisi myös hyvä kyetä vertailemaan investointeja ja investoijia. Impact Management Project (IMP), jossa on mukana kansainvälisiä järjestöjä, standardointiorganisaatiota ja investoijia, kehittää vertailun mahdollistava vaikutusten luokittelujärjestelmää. Tavoitteena on luokitella yritykset ja niiden rahoittajat niihin, jotka a) aiheuttavat tai saattavat aiheuttaa vahinkoa, b) välttävät vahingon tuottamista, c) hyödyttävät sidosryhmiä tai d) osallistuvat kestävyys- tai kehitysongelmien ratkaisuun.

Vielä pitäisi päästä yksimielisyyteen siitä, miten vaikuttavuustietoa käytetään. Miten tuotto, vaikutukset ja riskit yksittäisessä sijoituksessa ja koko salkun tasolla suhteutetaan? Miten tieto vaikuttaa rahoitettavien yritysten valintaan ja sijoitusta myytäessä? Mitä rahasto tekee, jos vaikutuksia ei näyttäisikään syntyvän? Maailmanpankkiryhmään kuuluva Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC on julkistanut tällaiset vaikuttavuusinvestointien hallinnoinnin periaatteet, joihin rahoittajat voivat sitoutua.

Vaikuttamissijoittaminen ohjaa parhaimmillaan yksityisiä pääomia tärkeisiin päämääriin. Kiinnostuneiden kannattaa kuitenkin katsoa mihin rahansa laittavat. Nykyistä suurempi selkeys pitäisi löytää ainakin vaikutusten määrittelyn ja mittaamisen sekä sijoitusten hallinnon ydinkysymyksistä. Nyt vaikuttavina voi kaupata sulassa sovussa vaikka sydän- ja verisuonitauteja ennaltaehkäiseviä, pakolaisia työllistäviä tai Donald Trumpin asemaa heikentäviä sijoituksia. Tarve alan harmonisointiin kasvaa.

Artikkeli julkaistu Kanava-lehdessä 5/2019

Share blog post

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *